Coachaus & mentorointi

MotivaatioSuorituskyvyn kehittäminen

On suuri joukko intohimoisia valmentajia, joilla on ylivoimaiset tekniset, fyysiset ja taktiset valmiudet, mutta enemmistöltä puuttuu keskeinen kokonaisnäkemys, mikä tekisi heistä kilpailijoitaan parempia. Kun jokainen valmentaja saavuttaa tuloksia eri tavalla, mikä tekee jostakin todellä hyvän valmentajan?

Kuten koripallovalmentaja Mike Krzyzewski kerran sanoi: "urheilun parissa toimivien tavallisin virhe on, että he käyttävät kohtuuttoman paljon aikaa asioihin X ja Y sen sijaan, että käyttäisivät aikaa oppiakseen ihmisten kohtaamista ja ymmärtääkseen heitä." Kuinka varmistetaan, että valmennus- ja mentorointiohjelmissa keskitytään ihmisiin asioiden sijaan?

Kansallisen ja kansainvälisen tason eliittivalmentajien parissa tehty työ on tuonut esiin joitakin tärkeitä tekijöitä, mitkä erottavat parhaat valmentajat.

Kenen kanssa työskentelet?

Mitä tiedetään henkilöstä urheilullisen vartalon takana? Mitkä ovat heidän motivaatiotekijänsä ja kommunikointityylinsä? Tiedostavatko he, miten heidän tapansa toimia vaikuttaa toisiin?

Thomasin menetelmät vahvistavat sekä itsetuntemusta että toisten tunteiden ymmärtämistä ja tämä yhdistelmä on vahvuus. Voidaksesi ymmärtää urheilijaa sinun on ensin ymmärrettävä itseäsi. Miksi luulet toimivasi ja kommunikoivasi sillä tavoin kuin toimit?

Thomas –analyysistä saa tietoa sekä omasta että urheilijoiden tavasta toimia ja näin on helpompi ymmärtää, miten oma toimintatyylisi vaikuttaa urheilijoihin ja urheilijoiden toimintatyyli toisiin joukkueessa. Tunneälyn mittaaminen voi auttaa saamaan vielä syvällisempää tietoa siitä, mikä saa henkilöt toimimaan ja motivoitumaan.

Sen sijaan, että oletetaan urheijoiden ostavan valmentajan ajatusfilosofian tai että valmentajan perusvalmennustyyli sopii kaikille, saa lisääntynyt itsetuntemus ja toisten ymmärtäminen valmentajan miettimään urheilijoilleen mieluisinta kommunikointityyliä. Sitten voidaan verrata omaa ja urheilijoiden mieluisinta kommunikointityyliä ja luoda avoin ja luottamuksellinen viestintäympäristö, joka sopii kaikille.

Sovitteko yhteen?

Miksei viedä asiaa vielä askel eteenpäin ja mietitä valmentajan ja urheilijoiden, valmennuskollegoiden tai mentoreiden yhteensopivuutta. Onko teillä yhteinen perusta? Onko joukueessa mahdollisesti turhautumista?

Urheilijaryhmän tai valmennusryhmän eri henkilöiden toimintatyylien vertailuanalyysin avulla voidaan saada selville, onko valmentajan, urheilijan tai jonkun muun muokattava käyttäytymistän suorituksen maksimoimiseksi. Tämä pohdinta voi muuttaa valmentajien tai urehelijoiden tapaa harjoitella ja menestyä.

Älä unohda palautetta!

Sekä urheilijoiden että valmentajan arviointi on tärkeää tulevan kehityksen ja menestymisen kannalta. Jokainen on itse vastuussa omasta kehittymisestään ja omasta roolistaan osan joukkuetta. Ollakseen todella tehokas työskentelemiensä henkilöiden kanssa on jokaisen urheilujohtajan oltava valmis ottamaan palautetta ja haluttava haastaa itsensä siinä, miten he suhtautuvat urheilijoihinsa ja käsittelevät heitä.

Mahdollista se, että urheilijat voivat keskustella ideoista ja auta heitä ratkaisemaan asioita itse ja kuuntele aktiivisesti todellista (tunnepohjaista) viestiä heidän vastauksissaan ja kannusta antamaan palautetta. Parhaat ideat (heidän kannaltaan) ovat todennäköisesti lähtöisin heidän päästään eivät kenenkään muun.

Palautteen ei tarvitse olla pelottavaa! Oikean menetelmän avulla arviointi voi olla objektiivinen ja rehellinen ja sen tulisi aina perustua kaksisuuntaiseen kommunikaatioon. 360 –arvioinnin palaute on vahva ja tarkka suorituksen arviointi ja sitä voidaan käyttää sekä urheilijoiden että valmentajien kehityskeskusteluissa sen tunnistamiseksi, millä osa-alueilla tarvitaan mahdollisesti parannusta tai vahvistusta.

Yhteinen teema tässä on mukautumiskyky, ymmärtäminen ja kyky katsoa kokonaisvaltaisesti tilannetta. Nämä osaamisalueet perinteisten valmennustekniikoiden ja fyysisten valmiuksien lisäksi voivat todella tehdä eron hyvän ja fantastisen valmentajan välillä.