Numeerinen päättelytesti

Loogiset päättelytestitRekrytointi

Testit, jotka mittaavat numeerista päättelykykyä tarkastelevat kykyä käyttää numeroita tai numerokäsitteitä ja tehdä oikeita ja loogisia johtopäätöksiä. Testit, jotka mittaavat numeerista kykyä tarkastelevat perusmatemaattisia taitoja ja siksi numeerista päättelykykyä mittaavat testit mittaavat jotakin ihan muuta.

Numeerinen testi sisältää märällistä ja/tai maatemaattista päättelyä tehtävien suorittamiseksi. Testit, joissa on numeerinen osio käsittävät tavallisesti joukon numeroihin perustuvia tehtäviä, jotka ovat joko oikein tai väärin.  Thomas General Intelligence Assessment (ThomasGIA) mittaa kykyä käsitellä numeraalista tietoa osatestillä Numeerinen nopeus.  

Numeerisessa testissä henkilölle esitetään numeerista tietoa graafisessa muodossa, taulukkona tai piirakkamallina. Näissä taulukoissa ja kuvioissa olevat tosiasiat ja numerot ovat perustana esitetyille kysymyksille, mutta numerot ja esitystapa muuttuvat jokaisen kysymyksen kohdalla.

Jokaisessa kysymyksessä voi olla neljä osaa ja henkilöllä on useita vastausvaihtoehtoja valittavanaan. Esitettyjen tietojen pohjalta henkilön on käytettävä tosiasioita ja numeroita päästäkseen oikeaan vastaukseen. Vaihtoehtoina ovat monivalintavastaukset, mutta kannattaa lukea jokainen vastausvaihtoehto huolella, koska jotkut voivat olla tarkoituksellisesti lähellä oikeaa vastausta.

Numeeriset testit eivät edellytä, että täyttäjä muistaa ulkoa pitkiä yhtälöitä tai että hänellä tulisi olla perusmatematiikka syvällisemmät tiedot tai valmiudet, testit keskittyvät enempi loogiseen päättelyyn numeroitta käyttämällä.

Siksi vastattaessa on käytettävä ainoastaan annettuja tietoja eikä sovellettava muuta yleistä tietoa.

Testin täyttöaika on usein rajoitettu ja on ehkä hyvä idea miettiä strategia ajan jakamiseksi jokaista kysymystä varten. On mahdollista, että testissä saa käyttää apuna taskulaskinta tai paperia.

Numeeristen testien pisteiden tulkinnassa tulosta arvioidaan sen mukaan, kuinka moneen kysymykseen on vastattu ja kuinka moni oli oikein/ väärin. Tämä auttaa varmistamaan, että henkilö ei ole vastannut oikein sattumalta tai arvaamalla. Näin saatua tulosta verrataan normiryhmään ja saadaan selville, miten henkilö sijoittuu normiryhmään verrattuna. Henkilön pisteet kertovat, miten suurella osalla normiryhmän henkilöistä on sama tai alempi pistetaso kuin kyseisellä henkilöllä. Esimerkiksi jos henkilön prosenttipisteet ovat 45, hänellä on parempi tai yhtä hyvä tulos kuin 45%:lla normiryhmän jäsenistä. 

On aina hyvä idea valmentautua numeerisiin testeihin niin, että täyttäjä tietää, millainen testi on kyseessä ja voi suunnitella vastaamista jokaiseen kysymykseen käytettävissä oleva ajan puitteissa ja suoriutua mahdollisimman hyvin.