Kognitiiviset testit

Psykometriset testit ja arvioinnitTEIQue -tunneälytesti

Kognitiiviset kykytestit, usein tunnetumpia taito ja kykytesteinä tai yleisinä älykkyystesteinä. On olemassa joukko erityyppisiä kognitiivisia kykytestejä, joita henkilöt täyttävät hakiessaan työpaikkaa, aloittaessaan opiskelun tai jonkin kehitysohjelman yhteydessä.

Kognitiivinen kyky tarkoittaa sitä, miten nopeasti ja tarkasti henkilö voi omaksua tietoa. Tieto voi olla suullista, numeerista tai spatiaalisessa tai abstraktissa muodossa. Thomas General Intelligence Assessment (ThomasGIA) mittaa kognitiivista kykyä viidellä osa-alueella: Päättelykyky, Käsityskyky, Numeerinen nopeus ja tarkkuus, Sanojen ymmärtäminen ja Hahmottamiskyky. Tässä osiossa tutkimme joitakin erityyppisiä kognitiivisia kykytestejä, mutta aluksi tarkastelemme, mitä nämä testit mittaavat ja miten tulokset lasketaan.

Kognitio on psykometrian asiantuntijoiden ja psykologien käyttämä termi, kun he kuvaavat ajatusprosesseja. Henkilön kognitiiviset eli tiedolliset toiminnot käsittävät ne ajatusprosessit, jotka johtavat hänen nopeuteensa käsitellä tietoa. Tämä tarkoittaa, että tarkastellaan kuinka nopeasti henkilö voi siirtyä asian käsittämisestä ja tietojen hankinnasta sen säilyttämiseen, yhdistää uusi tieto olemassa olevaan tietoon ja sen jälkeen soveltaa käsitteitä toisessa tilanteessa. Tämä on yhteydessä henkilön ongelmanratkaisu-, analysointi- ja päättelytaitoon.

Kognitiiviset kykytesti ovat tavallisesti aikarajoitteisia. Tulokset esitetään prosentuaalisesti. Tämä antaa henkilölle kuvan, miltä hänen tuloksensa näyttävät verrattuna valitun verrokkiryhmän tuloksiin. Esimerkiksi jos tulos on 36%, se merkitsee, että tulos on sama tai parempi kuin 36%:lla ihmisistä. Tämä verrokki- tai normiryhmä voi olla joko suomalainen työssä käyvä väestö tai tehtävä- tai alakohtainen normiryhmä.

Käydään paljon keskustelua siitä, pitäisikö normiryhmän olla tehtävä- vaiko alakohtainen, esim. kaikki HR –tehtävissä toimivat. Mutta tällöin ei huomioida kaikkia niitä eroja, joita on yritysten välillä tai erityyppisten HR –osastojen välillä. Sen sijaan vertailu laajempaan ryhmän työssä käyvää väestöä avaa paremmin ymmärtämään, miten henkilön tulosta voidaan verrata kaikkien työssä käyvien tuloksiin.

On olemassa laaja valikoima kognitiivisia kykytestejä, joista jotkut mittaavat:

  • Verbaalista päättelykykyä – ongelmanratkaisua suullisten tietojen perusteella
  • Numeerista päättelykykyä – ongelmanratkaisua numeraalisten tietojen perusteella
  • Abstraktia päättelykykyä – ongelmanratkaisua visuaalisten tietojen tai kuvien perusteella
  • Mekaanista päättelykykyä – hyvin perusteltujen päätösten tekemistä tieteen ja mekaniikan perusperiaatteiden avulla
  • Loogisuutta ja loogista päättelykykyä – hyvin perusteltujen päätösten tekemistä ja ongelmien ratkaisua loogisen ajattelun avulla
  • Hahmottamiskykyä– kykyä käsitellä  2D-muotoja ja visualisoida 3D-käsitteitä
  • Verbaalista kykyä– kieleen liittyviä taitoja, esim. tavaus, kielioppi, synonyymit, analogiat, kirjalliset ohjeet
  • Määrällistä kykyä – numeroihin liittyviä taitoja, esim. desimaalit, murtoluvut, prosenttiluvut, numerosarjat, perusmatematiikka, kaaviokuvat ja graafiset esitykset
  • General Intelligence Assessment (ThomasGIA) – nopeus työstää uutta tietoa ja soveltaa siihen mitä jo tiedät

Nämä kognitiiviset testit voivat auttaa saamaan selville, miten nopeasti henkilö pääsee sisään uuteen rooliin tai tehtävään, miten hyvin hän pystyy tekemään oikea-aikaisia päätöksiä, pystyykö hän hallitsemaan uusia tai hänelle monimutkaisempia tilanteita ja pystyykö hän loogiseen päättelyyn ja löytämään sopivia ratkaisuja ongelmiin.

Kykytestit voivat myös antaa vahvan indikaation henkilön todennäköisestä kokonaistyöpanoksesta sekä tunnistaa kehitystä ja valmennusta vaativat osa-alueet. Joskus kognitiivisia testejä voidaan käyttää kouluissa, että opettajat saisivat käsityksen siitä, mihin opetuksessa tulisi keskittyä. Kognitiivinen kyky voi ennustaa sekä työ- että koulumenestystä.